Yritys hyvä 10

Viime päivinä on yritystä ollut milloin missäkin, tosin onnistumisesta en sitten niin tiedä.

Palataan vähän vielä viime viikkoon. Tostaina oli teemailta kerhon kanssa, lähdimme treenaamaan miljöökuvausta Forssan iltatorille. Napsin kuvia rakennuksista ja ihmisistä, ilman oikeastaan mitään tavoitetta; miljöökuvaus on itselle aika tuntematon aihe, koska tykkään enemmän kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin (ja lisäksi: en ole koskaan käynyt ulkomailla/reissannut paljoa, niin uusien ympäristöjen kuvaaminen on jäänyt aika vähiin). Eli kotipiha on minun miljööni, sen kanssa ollaan treenattu jo monta vuotta :) 

Kuvailut jatkuivat perjantaina, kun suuntasin Finnderbyyn. Kuvasin monta luokkaa ihan kokonaan, ja kuvasaldo päätyi tietysti Pilvipisaraan - kuvia olenkin lähetellyt halukkaille jo ihan mukavasti! Tosi kiva huomata, että joskus (useamminkin kuin kerran) kuvaajan ja kuvatun tiet kohtaavat ja kuvat pääsevät oikealle omistajalleen. Finnderbyssä tosiaan vierähti koko perjantai, ja lauantainakin oli tarkoitus lähteä kuvaamaan; tosin vasta iltapäivällä, koska aamupäivälle oli sovittu ylioppilaskuvaus kerhon kanssa.

Jännitys ei onneksi ollut niin hirveä, kuin olisi voinut olla. Vaikka hermostutti se silti. En ole koskaan ennen ollut valokuvaajalla, enkä yleensäkään viihdy kauheasti kameran edessä. Nyt piti kuitenkin skarpata ja edustaa kameran edessä, joten ei muuta kuin mekko päälle, meikit naamaan ja kohti kuvauspaikkaa! Lähdimme muutaman kerholaisen kanssa eräälle torpalle kauas sivistyksestä, keskelle ei mitään - oltiin niin metsässä, että alkoi jo ahdistaa kun ei mitään asutusta näkynyt lähimaillakaan! Myllymäen torppa oli kuitenkin erittäin hurmaava paikka, todella vanhoja koskemattomia rakennuksia ja kaunis, valkoisten kukkien peittämä niitty (tuli ihan Twilight mieleen.. :D). Siellä sitten napsittiin kuvia, minun yrittäessäni hymyillä ja poseerata koko ajan. On kamalan vakeaa hymyillä niin että hampaat näkyy, varsinkin kun se hymy ei tule yhtään luonnostaan! Muut olivat onneksi kannustavia, ja välillä mua nauratettiin kuin pikkulasta - ihmeelliset äänet ja naaman vääntelyt kyllä toimivat, välillä nauratti niin että posket meinas krampata :D Torpan lisäksi käväistiin läheisellä mökillä, jonka omistaja halusi kovasti esitellä meille alppiruusuja - ja upeita ruusuja olikin! Saatiin tosi nättejä kuvia myös ruusujen keskellä, ja nyt kärsin valinnanvaikeudesta - uskomattoman hienoja kuvia kaikki, millä niistä valitsee yhden kiitoskorttiin x.x Kuvista suuri kiitos Janne Ylitalolle, en nyt julkaise yhtään täällä blogin puolella, koska kuvat ovat vielä täysin muokkaamattomia :)

Kuvauksista selvinneenä suuntasin kotiin vaihtamaan vaatteet, ja sieltä takaisin Finnderbyyn - ehdin juuri ja juuri kuvata 41. Finnderby -luokan. Tuon luokan jälkeen alkoikin niin pitkä tauko, että lähdin suoraan kotiin - olin niin uuvuksissa, etten jaksanut pyöriä kisoissa vaan kotisohva houkutteli liikaa. Ilta kuluikin mukavasti Gossip Girlin ja kuvien muokkauksen merkeissä ;)

Alkuviikko meni töissä ja tallilla; tiistaina kun käväistiin pikainen maastolenkki kaikkien heppojen voimin. Torstaina lähdin sitten äitin kanssa kahdestaan tallille, tarkoituksena mennä Mollan kanssa vähän pyörimään kentälle. Vettä satoi ihan koko ajan, ja vielä suloisena tihkusateena - ah, oltiin Mollan kanssa aivan läpimärkiä jo ensimämisen 100 metrin jälkeen! Selvittiin kuitenkin sulamatta kentälle, ja aloimme muka työskennellä ympyröillä... 

Totesin kyllä kuvia katsellessani, että tunnit olisivat hirmuhieno juttu. En tiedä mikä tässä uupuu, mutta selvästi jokin puuttuu tästä mun ratsastuksesta. En kai vain yksinkertaisesti tiedä mitä tehdä - istua könötän vain selässä tekemättä mitään. Tokihan yritän vähän asettaa sisälle parhaani mukaan, mutta se on aika mitätöntä - Molla  ainakin vain nauraa yrityksilleni :D Me pyörittiin sitten Mollan kanssa vain kentällä tehden voltteja, peruutuksia ja väistöjä. Ainoastaan väistöissä Molla keskittyy kuuntelemaan - en tiedä mikä siinä tapahtuu, mutta muuten köpötellään vaan ohjaan nojaten ja pötkylänä, mutta väistön aikana Molla selvästi kuuntelee ja keskittyy siihen mitä pyydän - eli aika heikosti siltikin, koska en osaa kovasti pyytää.. :D Mutta ihan hyvältä ne väistöt selkään ainakin tuntuvat :) 

Mikähän tuo punainen muumi tuolla selässä oikein on?

Köpöteltyämme kaatosateessa puolisen tuntia, lähdettiin sitten takaisin laitumelle - missä meitä odottikin äiti kameran kanssa (äiti ajoi edeltä autolla). Äiti oli napsinut paljon suloisia kuvia Aatu-ponista, sekä muutaman tyylikkään otoksen myös suloisesta Pyrystä ja mudan peittämästä Allista. :D Hoidin Mollan laitsakuntoon, ja viedessäni sitä ulos onnistuin samaan aivan järkyttävän sähköiskun laitumen portista. Läpimärkä kahva johtikin sähköä mun läpimärkään käteeni aika hienosti, ja pidellessäni Mollaa toisella kädessä taisi sähkö kulkea minun kauttani vähän Mollaankin - toinen säikähti niin kamalasti, eikä meinannut irti päästyään millään antaa kiinni. Katse kertoi aivan selvästi "Pilvi, miten sä saatoit antaa mulle sähköiskun!?" Sain sitten rapsutella ja pyydellä anteeksi Mollalta hyvän tovin, ennenkuin se suostui katsomaan mua nätisti ;) Laitumen portista loikattiinkin sitten sellaista vauhtia läpi, että muutkin hevoset säikähtivät :D Onneksi oli ymmärtäväinen Pyry lohduttamassa Mollaa heti aidan toisella puolella :)

 

Mutakerros pitää karvan hyvänä, vai mitä Alli? ;)

Ahahaa, nauroin tälle ihan hulluna! Aatulla tais jäädä heinä kurkkuun :( :D

Hevosjutuista tuleekin jollainkummallisellatavalla aasinsilta opiskeluun, nimittäin perjantaina (13. päivä!) kävin Tampereella haastattelussa! Huih, sitä sai jännittää aivan hulluna, nimittäin tuosta haastattelusta riippuu se, jäänkö kotiin vielä vuodeksi vai muutanko ensi syksynä Tampereelle! Haastis meni onneksi ihan hyvin, kaikki ihmiset paikanpäällä olivat tosi mukavia ja paikka itsessäänkin vaikutti hyvältä. Nyt vain ensiviikkoon odottamaan jännityksellä, mitä kirje kertoo - pääsenkö opiskelemaan valokuvausta, vai jatkanko hese-hommia vielä vuoden verran. Ei sekään tosin pahitteeksi olisi, rahaa tarvitsee aina ;)

Loppuun heitän vielä hurmaavan kuvan meidän Konnasta, joka pääsi keskiviikkona vähän ulkoilemaan. Myönnettäköön, että tämä otus oli ainut noista, joka malttoi pysyä paikallaan niin pitkään että ehdin tarkentaa kameran.. :D

Ylioppinut esittäytyy!

Niin, kuten varmaan tuhansien muidenkin ylioppilaiden blogeista ja facebookeista käy ilmi, eilen se lakki sitten viimein painettiin päähän ja saatiin tämä koitos loppuun. Kuten arvata saattaa, itsekin olin yksi näistä, jotka saivat koko päivän (ja yön) kulkea lakki päässä. Ja vaikkei paperit huippuhyvät olleetkaan, niin olen silti hirmu tyytyväinen ja onnellinen että se lukio on nyt vihdoin ja viimein ohi.

En ottanut juhlapäivästä mitään turhaa stressiä, ja aamusta olinkin heti tosi rauhallinen; oli jopa vaikeuksia nousta sängystä, mikä ei yleensä ole ongelma juhlapäivinä kun on älyttömästi tekemistä (aina viimetipassa). Kävin aamulla kampaajalla naapurissa laittamassa kiharat, ja heti sen jälkeen suunnattiin lakitusjuhlaan. Ihme kyllä ei jännittänyt yhtään, ahdisti vain ahtaat odotustilat :D Vasta sitten, kun meidän luokan tunnus yhtäkkiä sanottiin mikkiin (miten se tulikin niin äkkiä ja yllättäen!) alkoi sydän hakkaamaan ja  hyvä etten pyörtynyt siihen paikkaan kun piti penkistä nousta. Onnistuin kuitenkin kävelemään, kättelemään ja tarttumaan lakkiin, minkä jälkeen pahin olikin jo ohi. Juhlan jälkeen napattiin pari kuvaa kaverin kanssa pihassa, ennenkuin kruisailtiin rauhassa kotiin. Vieraat saapuivat vasta kuudelta, joten aikaa oli enemmän kuin tarpeeksi. Kotonakin napsittiin vähän kuvia pihalla, kun aurinko uskalsi hiukkasen pilkistää pilvien lomasta :)

Pakollinen kukkasensyöntikuva - tämäkin perinne alkoi jostain vuosien takaa, kun napattiin kaverin kanssa kuva missä meinasin syödä voikukan. Tähän on nyt sitten tultu: aina kun lähellä on kukkanen, pitää ottaa kuva missä syön sen :D

Läpällä yritettiin hakea hyviä asentoja: noi kengät, ah että tykkään! Koko päivän kävelemisen jälkeen tosin meinasin heittää koko kengät kuuseen, koska oivoih sitä tuskaa, kun vielä koko illan tanssinut baarissa noilla koroilla..!

Sain paljon aivan ihania lahjoja, koruja, rahaa, kaikkea. Yksi hurmaavimmista oli Mollan jouhista tehdyt korut, jotka sain Senniltä ja Katjalta. Ihan kuin noita raaskisi koskaan käyttää, kehystän ne seinälle <3 Kun vieraat olivat illalla suurimmiltaosin kaikonneet, oli aika lähteä juhlimaan iltaa kavereiden kesken baarin puolelle. Huipukiva ilta olikin, paras porukka ja ihan hyvä meno kuivakasta musiikista huolimatta! ;) Näitä vaan lisää nyt kun kesä tulee! Illalla olikin aika shokki ottaa lakki pois päästä, kun hiukset olivat niiiin komiat että..! :D:D Onneksi lakki päässä hiukset saavat littaantua niin lättään kuin haluavat, ihan rauhassa :D

Blogin suhteen olen ollut kammottavan epäaktiivinen, siihen koitan nyt saada muutosta! Olen kuvaillut paljon kaikenlaista, ja nyt kun sain vähän rahaa säästöön juhlien myötä, voi olla hankintalistalla ehkä uusi kamerakin.. ;) Seuraavat kuvaussessiot ovat kuitenkin vanhan kameran kanssa torstaina, kun lähdemme kerhon kanssa treenaamaan miljöökuvausta, ja perjantaina, kun Finnderbyssä starttaa suokkiluokka. Katsellaan nyt miten paljon ehdin/jaksan siellä pyöriä, ja miten lippuja tulee ja menee. Nyt kuitenkin palaan kaikkien jämäherkkujen luokse, mitä eiliseltä jäi ;)

Vielä kerran iso kiitos kaikille muistaneille, oli todella onnistunut ja ikimuistoinen juhlapäivä! <3