Maneesipomppuja sekä paljon kuvia!

Lauantaina oltiin Mollan kanssa maneesilla vähän hyppäämässä, ja äiti oli kameran kanssa mukana. Ei siis varsinaisesti hypättyhypätty paljoa, koska esteet olivat Sennin ja sen jättiläisponien korkeuksilla, mutta saatiin Mollan kanssa välissä hypätä vähän pienempiä esteitä. Koska kameran automaattitoiminto ottaa tosi pimeitä kuvia, jouduin aika radikaalisti niitä valottamaan photoshopilla; mutta silti olen yllättävän tyytyväinen näihin. On vaan niin kiva saada joskus omastakin ratsastuksesta kuvia! :P

Lauantai-iltana menin siis tallille siinä puoli kahdeksan aikaan. Koska tuli Suomen pronssipeli, piti se tietenkin katsoa ja siksi maneesillelähtö jäi näin myöhään. Kiirehdittiin kumminkin vielä iltahämärällä maneesiin, että ehdittäisiin ratsastamaan ennen kuin valot sammuvat klo 22. Senni lähti ensin liikkeelle Pyryllä, ja me alettiin laittaa Allia ja Mollaa sen jälkeen. Pyörin Mollan kanssa maneesin tyhjässä päädyssä sillä aikaa kun Senni ja Pyry hyppäsivät, ja tein kaikenlaisia voltteja ja muutamat laukannostot. Molla meni, kuten aina aluksi, tosi nätisti ja kuunteli hyvin, mitä nyt vähän kyttäili maneesin ovea odottaen jotain monstereita. Aikamme touhuttuamme alettiin odotella omaa vuoroa esteille.

Kun Senni ja Pyry olivat valmiita, esteet laskettiin meille sopivalle korkeudelle (eli ehkä jotain 40cm :D) Heti kun Molla tajusi, että nyt mennään esteitä, alkoi taas järjetön kiire ja hallinta katosi ajoittain kokonaan. Eli minä vain roikuin mukana ja vikisin kun Molla vei! Molla teki niitä omia 120 asteen käännöksiä, eikä pohkeista ollut tietoakaan. Tietystä suunnasta kaarrettaessa kulma oli niin jyrkkä, että itseä alkoi jo hirvittää ne kaarteet. Kuvissa oma ilme näyttää niin rauhalliselta, vaikka sisimmässäni teki mieli itkeä ja kiljua kauhusta samaan aikaan. Molla se ei vain ymmärrä, että mun pitäisi pystyä roikkumaan siellä selässä, niin kaarteessa kuin esteen aikanakin! Kuvat kertokoon kuitenkin, miten me niistä esteistä sitten suoriuduttiin.

Tässä kiljun pääni sisässä, kun tulee niin jyrkkä kaarre.. :D

Päästiin kuitenkin esteistä yli! :)

Nämä kuvat kertovat aika paljon meidän lähestymistyylistä :D Mutta yhtään kieltoa ei tullut! ;)

Ei me kauaa hypitty, kun Senni tuli jo Allin kanssa esteille ja korkeudet alkoivat taas olla hieman isoa luokkaa. Mentiin Mollan kanssa taas omaan päätyymme tekemään ympyröitä, ja äiti otti vähän videokuvaakin, että voin itse katsoa omaa ratsastustani. Ja kyllä se vain on jännä, miten itse kuvittelee istuvansa niin suorassa ja rauhassa, ja videolla kuitenkin istuu ihan kumarassa ja hytkyen.. Voi hyvänen aika, ei ole koulukisoihin kyllä menemistä tällä ratsastuksella! :D Videoita en jaksa alkaa leikkaamaan pienemmiksi, joten saatte katsella vain näitä kuvia tällä kertaa :)

Molla meni nätisti loppuajan, ilman mitään hötkyilyjä tai päätöntä ryöstämistä. Valojen alkaessa sammua, tehtin mekin sitten lähtöä maneesilta. Hieno Molla, vaikka onkin tuollainen kiitomato!

Sunnuntaina olin kuvaamassa Senniä ja heppoja koulukisoissa. Niitä kuvia voi todennäköisesti ihailla Sennin blogissa. Kohta suuntaan taas tallille liikuttamaan Mollaa ja Pyryä; näin lomaillessa on mukavasti aikaa pyöriä tallillakin (varsinkin kun kaikki muu elämä on niin mitätöntä..). Koitan saada aikaiseksi vähän juttua muistakin valokuvausaiheista lähipäivinä, joten näkemisiin! :)