tiistai 18. helmikuuta 2014

Talon täyttää kitinä ja rääkyminen

Ja ei, ääni ei lähde ihmisvauvasta - vaan viidestä järkyttävän kovaäänisestä lintuvauvasta, jotka ovat päässeet vauhtiin äänihuuliensa kanssa!

Pihapiirimme harakat eivät liity tapauskeen ;)
Lekan ja Jenin poikaset siis tosiaan ovat päässeet siihen ikävaiheeseen, että ruokaa ei saa koskaan tarpeeksi. Tästä seuraa tauoton rääkyminen ja kimitys, joka kaikuu parhaimmillaan yläkertaan asti. Ei voi käsittää miten noin pienistä otuksista lähtee niin järkyttävä ääni! Ihan yllätyin eilen, kun kävin kurkkimassa pesään, ja sieltä pomppasikin ylös suuri, untuvainen (ja aivan järkyttävän ruma!) poikanen. Vaikka kurkin pesään päivittäin, nyt vasta tajusin kuinka suuria nuo poikaset jo ovat - muutamassa päivässä parin sentin toukista on kasvanut n. viiden sentin linnunpoikasia!

Tällä hetkellä vauvoilla on vaalean harmaata, untuvaista höyhentä lähes koko kehossa, ja naama on tummanharmaa. Nokka on musta, se muuttuu oranssiksi/punaiseksi sukupuolen mukaan muutamassa kuukaudessa. Nyt pikkulinnut kuitenkin keskittyvät vain huutamaan, samalla kun naapurihäkissä Jami repii pohjapaperia pesään ja Dippi ja Duuri laulavat niin kovaa kuin kurkusta lähtee; kevättä rinnassa kaikilla! Joskus iltaisin alkaa jo ihan naurattaa, kun ei meinaa telkkaria kuulla lintujen metelöinniltä :D


Tänään aamusta kävin matikan tentissä, joka oli ihan kummallinen - viidestätoista tehtävästä kuusi oli aivan liian helppoja, ja kaikki loput niin hepreaa, etten tiennyt itkeäkkö vai nauraa. Huoh, olisihan se paremminkin voinut mennä, mutta lupaan panostaa kirjoituksiin sitten taas enemmän ;D Tentin jälkeen poikkesin kesätyömessuilla, missä laitoin hakemuksen menemään useampaan paikkaan. Jos nyt edes johonkin pääsisi! Forssan vaihtoehdot eivät vain kummoisia ole: ABC, Autokeidas, marjanmyyjä tai puutarhatyöntekijä. Jeee.

Lumet on sulanut lähes kokonaan pois, joten koirien kanssa urheilu on jäänyt pelkkiin kävelylenkkeihin. Paikoittaisten jäiden takia ei pyöräilykään tule kyseeseen. Oma kunto tässä rappeutuu kovaa vauhtia, kun ei saa aikaiseksi lähteä mihinkän, ja tallillakin tulee käytyä niin satunnaisesti.

Tänään suuntaan taas kamerakerhon teemailtaan, ja aiheena tälläkertaa on studiokuvaus. Äiti on kovin innostunut studion rakentamisesta meille tänne kotiin, joten koitan nyt hankkia mahdollisimman paljon infoa kotityöskentelyä varten. Katsotaan jos vaikka saisin tännekin jaettua jotain vinkkejä! :)


Tällainen komistus löysi tiensä liiterin vintiltä Tiian huoneeseen - herää kysymys, mitä ihmeen ostoksia isi tekeekään romppeillaan... :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti